Ensimmäiset työpäivät takana ja nyt jo ihan pikkaisen hirvittää, miten vuorokauden tunnit riittävät normaalin arjen pyörittämiseen.
Lukuvuoden käynnistyminen tarkoittaa useita kokouksia, joiden päätteeksi täytyy vielä suunnitella seuraavan päivän oppitunnit. Ja vaikka oppitunteja ei niin paljon vielä olisikaan, aikaa menee mm. erityisopettajan ja muiden aineenopettajien kanssa neuvottelemiseen. Koska vastuualueeseeni kuuluu kaikkien koulumme maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen koordinointi, minun on informoitava opettajia uusista oppilaista. Onneksi meillä on paljon taitavia ja aktiivisia aineenopettajia, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta mm. opetusmateriaalin tekemisestä ja uusien kollegoiden mentoroinnista, mutta alkujärjestelyt ja sumplimiset vievät aina oman aikansa.
Opetustyön lisäksi opettajat osallistuvat aktiivisesti koulun muun toiminnan pyörittämiseen. Jokainen opettaja kuuluu ainakin yhteen tai kahteen työryhmään, jotka kokoontuvat tarvittaessa. Maahanmuuttaja- / erityisopetustyöryhmän lisäksi kuulun koulun tiedotustyöryhmään. Tänä vuonna lisäsimme tämän työryhmän yhdeksi osa-alueeksi sosiaalisen median. Työryhmätyöskentely tuo sopivasti lisähaasteita omaan työhön ja samalla se tukee sitä, mutta toki se myös vie aikaa.
Viime viikolla olin koululla yhteensä 24 tuntia, joista oppitunteja oli yhdeksän. Ainoastaan 37,5 % ajasta tein opetustyötä. Loput 62,5 % tein muuta opetukseen liittyvää työtä. On jännä nähdä, kuinka tämä suhde tulee syksyn aikana muuttumaan.
Kaikesta huolimatta, tai ehkä juuri tästä syystä, tunnen joka syksy olevani vahvasti oikealla alalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti