lauantai 31. tammikuuta 2015

Ysien nykykirjallisuustyö

Aloitimme syksyllä ysien kanssa nykykirjallisuustyön. Työssä on kuusi vaihetta:

1. Valitse yksi kirjailija ja yksi hänen teoksensa, jonka AIHE kiinnostaa sinua.
2. Tee valitsemastasi kirjailijasta REFERAATTI.
3. Kirjoita valitsemasi teoksen aiheesta POHTIVA ESSEE.
4. Kirjoita samasta aiheesta MIELIPIDEKIRJOITUS.
5. Lue valitsemasi teos ja kirjoita siitä ESITTELY annettujen ohjeiden pohjalta.
6. Kokoa töistäsi PORTFOLIO / TUTKIELMA

Neljä ensimmäistä vaihetta tehtiin oppitunneilla syyslukukaudella.

Teoksen esittelyn kirjoittaminen aloitettiin kevätlukukauden alussa ja valmiit työt pitäisi olla valmiina ennen hiihtolomaa.

Esittelyn kirjoittamiseen on kaksisivuiset ohjeet, joita pitää noudattaa kirjaimellisesti. Ohjeet löytyvät täältä.

Laadin pisteytyksen siten, että ensimmäisen sivun tehtävistä voi saada arvosanaksi kuusi (6), jos vastaukset ovat tarpeeksi kattavia.

Toisen sivun tehtäviin vastaaminen on haastavaa jopa kiitettäville oppilaille. Annoinkin luvan käyttää esim. kirjallisuusblogeja esim. teoksen kielellisten piirteiden analysoimiseen, kunhan oppilaat vain kertovat avoimesti, kenen tekstiä lainaavat ja laittavat linkit näkyviin.

Oppilaat saavat myös kuunnella teokset äänikirjoina, mutta siinäkin tapauksessa heidän täytyy ainakin selailla kirjaa, jotta he osaavat vastata kaikkiin kysymyksiin. Tarvittaessa voin ladata oppilaalle äänikirjan kuunneltavaksi Celia-palvelusta, johon olemme hankkineet koulun yhteisen käyttäjätunnuksen.

Nyt loppuvaiheessa sallin jopa elokuvaversion katsomisen, mutta huomautin, että pelkästään elokuvaa katsomalla ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin.

Osa oppilaista on lukenut jo teoksen, mutta osalle kiusaus jättää koko tehtävä tekemättä on suuri. Siksi sallin myös nämä ns. kepulikonstit, jotta jokainen perehtyisi teokseensa edes pintapuolisesti.


Oppilaiden tuotosten lukeminen on ollut miellyttävää, sillä he ovat valinneet erilaisia teoksia. Kirjailijaluettelon laatimiseen sain apua Facebook-ryhmistä ja tätä listaa voi edelleen muokata.  Lista löytyy täältä.

Tämä työ, kuten kaikki omassa opetuksessani on jatkuvan myllerryksen kohteena, mutta ainakin tämän vuotisten kokemusten pohjalta aion toteuttaa vastaavan kokonaisuuden myös ensi vuoden ysiluokkalaisteni kanssa.

Mikäli löysitte tästä jotain omaan opetukseenne sopivaa, testatkaa ja jakakaa omia kokemuksianne esim. Facebook-ryhmässä.


keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Innostutaan ilmiöistä!

Educa-reissun jälkeen en ole malttanut pitää suutani kiinni työpaikalla. Olen paasannut luokasta lähtemisestä, ilmiöistä ja integraatiosta. Ilokseni esimieheni otti heti kopin puheistani ja alamme jo ensi kuussa pohtia, miten ilmiöpohjaista oppimista voisi tosissaan aloitella koulussamme.

Tästä innostuneena aloin suunnitella toimivaa vuosikellopohjaa integraation suunnittelua varten. Löysin lähes vuoden vanhasta älytykistäni uusia ominaisuuksia ja innostuin leikkimään silläkin pitkälle iltapäivään. Innostuminen on todella valtava voimavara!



Idea on erittäin yksinkertainen. Suunnittelu kannattaa aloittaa pohtimalla eri oppiaineille yhteisiä ilmiöitä. Varsinaisia ilmiöaineita ovat historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto, uskonto ja et. Näiden aineiden opettajat voivat keskenään aluksi pohtia, mitä ilmiöitä he milläkin vuosiluokalla haluavat nostaa esiin. He voivat kirjata omat ideansa omaan vuosikelloonsa.

Äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka, liikunta, käsityö, kuvaamataito ja musiikki ovat välineaineita, joiden opetuksessa voidaan hyödyntää näitä ilmiöitä ja antaa niille muoto. Vaihtoehtoja on lukemattomia määriä ja kukin opettaja voi vapaasti miettiä, miten ilmiöitä hyödynnetään omassa opetuksessa.

Kevätlukukauden lopussa opettajat kokoontuvat tulevaa lukuvuotta. He kirjaavat yhdessä vuosiluokan vuosikelloon, mitä ja miten ilmiöitä kussakin jaksossa käsitellään. Olisi suotavaa, että opettajat muodostaisivat tiimejä, jotka opettaisivat suunnilleen samassa kokoonpanossa eri luokkia. Tämä vaatii koulun johdolta suunnittelua. Tiimit tekisivät keskenään yhteistyötä ja jakaisivat toisilleen esim. toimivia käytänteitä. Tiimien kokoonpanoa voidaan muuttaa sopivin väliajoin, jotta kaikki joutuisivat toimimaan yhteistyössä kaikkien kanssa eikä koulun sisälle synny klikkejä.

Mikäli teillä on tämäntyyppinen systeemi jo käytössä, kommenttisi ovat enemmän kuin tervetulleita.
Facebookissa aiheeseen kannattaa tutustua täällä tai täällä.





tiistai 27. tammikuuta 2015

Ulos luokasta

Kävin muutaman kollegan kanssa viime lauantaina Educa-messuilla. Tarjontaa oli hurjasti ja messukasseihin kerääntyi esitteitä, vihkosia ja pari kirjaa.

Messujen paras anti oli ehdottomasti esitykset, joita kävi kuuntelemassa. Huomasin, että monessa asiassa meidän koulumme on jo ajan hermolla. Meillä koodataan, ohjelmoidaan robotteja ja tulostetaan 3D-tulostimella. Monilla oppitunneilla opiskellaan jo oppilaslähtöisesti ja luokkiin on hankittu kannettavien tietokoneiden lisäksi mm. jumppapalloja.

Tärkein saamani oivallus oli, että minun on entistä enemmän alettava integroida opetustani muiden oppiaineiden kanssa ja saatava oppilaat ulos luokasta! Minä haluan, että oppilaat voisivat innostua ilmiöistä ja oppia asioita enemmän tekemällä ja tutkimalla asioita. Haluan, että otamme paremmin haltuun oman ympäristömme ja verkostoidumme kaupunkimme yritysten ja kulttuuritoimijoiden kanssa tekemällä retkiä esim. lähiluontoon ja kulttuurikohteisiin.

Luontevimpia integrointiaineita minulle olisi historia, maantieto, biologia, kemia ja kuvaamataito. Yhteisiä projekteja löytyisi varmasti myös vieraiden kielten, terveystiedon, liikunnan, kotitalouden, käsitöiden ja musiikin kanssa. Vaihtoehtoja on itseasiassa rajattomasti.

Tänä keväänä ensimmäinen lähialueeseemme liittyvä integrointityö on ysiluokkalaisten oma kaupunkini -työ, johon aiomme yhdistää nimistötutkimuksen.


tiistai 13. tammikuuta 2015

Leppoisaa meininkiä

Uusi lukukausi on käynnistynyt oikein leppoisissa tunnelmissa. Ilokseni huomasin, että olin suunnitellut valmiiksi ensimmäisten kouluviikkojen tuntisuunnitelmat jo ennen joululomaa. Työhön paluu oli sen vuoksi sopivan pehmeä.

Ysit alkoivat kirjoittaa TET-raportteja. Valitettavasti koulun verkkoyhteydet tökkivät pahasti eikä osa päässyt kirjautumaan lainkaan Office365:een. Pari ensimmäistä oppituntia meni täysin harakoille, mutta onneksi vika on nyt korjattu ja hommat etenevät suunnitelmien mukaan.

Kasien kanssa jatkoimme lapsi ja sota -teemalla. Ensimmäisillä tunneilla perehdyimme suomalaisiin sotalapsiin ja seuraavaksi alamme käsitellä Äideistä parhain -elokuvaa.

Seiskojen kanssa aloitimme kieliopilla. Aluksi opiskelemme hieman sanaluokkia ja perehdymme sitten tarkemmin nomineihin ja sijamuotoihin. Etenemme tuttuun tapaan eli teemme paljon soveltavia kirjallisia harjoituksia.

Tunnelma oppitunneilla on ollut erittäin hyvä. Oppilaat tietävät, että jokainen tunnilla tehty työ kartuttaa omaa plussatiliä, joten aika kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti työntekoon. Samalla kun oppilaat tekevät töitä, olemme voineet keskustella ajankohtaisista asioista ja esimerkiksi TV:n dekkarisarjoista.

Olen aloitellut jo omaa luku-urakkaani. Seiskat saivat tehtäväkseen kirjoittaa tarinan, kasit tekevät lapsi ja sota -työn yhdestä lukemastaan kirjasta ja ysit analysoivat itse valitsemansa suomalaisen nykykirjailijan teoksen. Lisää luettavaa tulee koko ajan esim. ysien TET-raportit, työhakemukset ja ansioluettelot ja kasien sotalapsitiivistelmät. Pyrin siihen, että jään joka päivä työajan jälkeen korkeintaan kahdeksi tunniksi luokkaani lukemaan oppilastöitä. Tänään pöydälläni odottelee jo muutama seiskojen tarina ja kirjatyömoniste ja tänään samaan pinoon kertynee ainakin 20 kasien sotalapsitiivistelmää. Osan töistä käyn läpi hyväksytty / täydennettävä -merkinnöillä, osan töistä pisteytän. Kuulostaa työläältä, mutta käytännössä se ei sitä ole.

Oikein hyvää kevätlukuvuotta kaikille!