Eheytettyä äidinkieltä

Syyslomaan on enää pari viikkoa. Edellisessä postauksessa hahmottelin tätä lukuvuotta ja aika lailla tuohon tahtiin on opetus edennyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Seiskat

Seiskojen kanssa käytimme paljon aikaa ryhmäytymiseen. Aluksi käsittelimme koulun järjestyssääntöjä ja teimme niistä värikkäät posterit luokan seinälle. Sen jälkeen hyödynsin KiVa-koulumateriaalia ja keskustelimme kiusaamisesta. Oppilaat tekivät mm. padlet-seinän, jossa he miettivät kiusaamisen eri muotoja. Tukarit kävivät pitämässä yhden teemaan liittyvän toiminnallisen tunnin ja syksyn liikuntapäivä jatkoi samaa teemaa.

Nyt olemme aloittaneet kielenhuollon. Aluksi testasin oppilaiden oikeinkirjoitustaidon ja ne oppilaat, jotka hallitsivat jo hyvin alkukirjaimet ja yhdyssanat saivat edetä päälause ja sivulause -tehtäviin. Muiden kanssa harjoittelimme alkukirjaimia ja yhdyssanoja Kahoot-pelin avulla. Kirjoitustehtävät ovat liittyneet terveystietoon ja laadin juuri oppilaille terveystiedon sisällöistä uusia pää- ja sivulausetehtäviä.

Syysloman jälkeen perehdymme tiedonhakuun ja tekstin tuottamiseen. Oppilaat saavat laatia pienen esitelmän / opetustuokion jostakin heille tärkeästä asiasta.

Kasit

Kaseilla on ensimmäistä kertaa käytössä uudet Särmä-kirjat. Aloitimme lukukauden kirjallisuus vaikuttaa -teemalla. Siitä siirryimmekin Lapsi ja sota -teemaan. Tutustuimme suomalaisten sotalapsien historiaan ja oppilaat katsoivat Äideistä parhain -elokuvan, josta he kirjoittivat ohjatun kirjoitelman. Poikkeuksellisesti käsittelin tässä välissä Väinö Linnan ja esittelin oppilaille hänen kaksi pääteostaan. Katsoimme tunnin lopussa pienen pätkän Edvin Laineen Tuntematon sotilas -elokuvaa. Oppilaiden pitää lukea myös jokin aiheeseen liittyvä omavalintaisen teos, josta he tekevät tehtäviä. Lisäsin listaan tänä vuonna Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ja Sotaromaanin sekä Täällä Pohjantähden alla -trilogian.

Seuraavan jakson käytämme puhumiseen. Särmä 8:ssa on aivan loistava vaikuttava puhuminen -osio. Eilen hyödynsimme mielipidekeskusteluosion virittely- ja aineisto-osioita. Tänään jatkamme samalla teemalla. Turvapaikanhakijat puhuttavat myös nuoria, joten aion alustaa aiheesta ja kertoa, mistä esim. Irakissa ja Syyriassa on kyse. Apuna tässä on kaksi todella hyvää Aamulehden artikkelia (23.9.2015). Pohdimme millainen on hyvä keskustelija ja harjoittelemme keskustelua pienryhmissä. Halukkaat saavat pitää luokan edessä oman mielipidepuheenvuoronsa. Kaikki nämä tehtävät kartuttavat plussataulukon suorituksia eli ne vaikuttavat arviointiin.

Syysloman jälkeen kertaamme kielenhuoltoa ja alamme opiskella moduksia. Siinäkin on vaikuttaminen teemana taustalla eli pohdimme, kuinka eri modukset vaikuttavat tekstin sisältöön.

Ysit

Ysien kanssa olemme tehneet paljon kielenhuoltotehtäviä. Tarkoituksena on varmistaa, että jokainen peruskoulunsa päättävä oppilas osaa kirjoittaa hyvää ja selkeää yleiskieltä. Olemme perehtyneet puhekielen ja kirjakielen eroja, käsitelleet hieman myös murteita. Oppilaat ovat saaneet kirjoittaa maantiedon työhönsä liittyneet haastattelut äidinkielen tunneilla. Pidän oppilaille laajan kielenhuollon kokeen ja sen jälkeen opiskelemme lauseenvastikkeiden käyttöä tekstissä.

Tämän jälkeen aloitamme yhteistyöprojektin yhteiskuntaopin kanssa ja oppilaat saavat perehtyä valitsemaansa teemaan, josta he kirjoittavat laajahkoja kirjoitelmia ja mielipidekirjoituksia. Tarkoitus olisi, että oppilaat käyvät tutustumassa johonkin kotipaikkakuntansa yritykseen tai muuhun instanssiin ja laativat siitä raportin, joka voi olla esim. video. Yritän ympätä tähän äidinkielen sisällöistä mm. suomalaisia vähemmistöjä, sukukieliä ja kielipolitiikkaa.

Sama yhteiskunnallinen teema jatkuu myös nykykirjallisuusjaksolla. Oppilaat saavat valita omavalintaisen teoksen ja tehdä myös siitä sekä aineisto- että mielipidekirjoitelmat.

Kiireettömyyttä hötkyilyn sijaan

Kieltämättä opetusrunkoa laatiessani minua huolestutti, miten ihmeessä ehtisimme käsittelemään kaiken opetussuunnitelmaan kirjatun sisällön. Olen jo usean vuoden yrittänyt viedä omaa opetustani käytännöllisempään suuntaan. Vältän asioista luennoimmista ja laitan oppilaat töihin. Yritän yhdistää mahdollisimman monta osa-aluetta, jotta aikaa jäisi enemmän harjoittelemiseen. Kieliopin opiskelunkin voi liittää kirjoittamiseen. Luettavat teoksetkin voi valita niin, että niiden käsittely liittyy johonkin tiettyyn teemaan. Kahdeksannella luokalla kytkös historiaan on helppo luoda ja yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaoppiin.

Tavoitteenani on päästä eroon sirpaleisuudesta ja irrallisuudesta. Haluan, että äidinkielen opiskelu on mielekästä ja oppilaat saavat kunnollisia työkaluja omaan arkeensa. Toivon, että äidinkielen tuntien jälkeen he kuuntelevat hieman tarkemmalla uutisointia esim. turvapaikanhakijoista ja lukevat kriittisemmällä silmällä verkossa käytyjä keskusteluja. Toivon, että uskaltautuvat myös itse ottamaan osaa keskusteluihin ja osaavat argumentoida omia mielipiteitään harkitummin ja hyvällä suomen kielellä.