perjantai 29. maaliskuuta 2013

Esiintymistaitoja elämää varten

Viime viikkoina olemme kuunnelleet seiskojen kirjaesitelmiä ja kasien vaikuttavia puheita. Kun syksyllä ilmoitin, että pidämme suullisia esityksiä, osa oppilaista oli kauhuissaan. Keskiverto-oppilasta ei esiintyminen luokan edessä yleensö pelota, mutta aralle oppilaalle se voi olla todella kova paikka. Varsinkin jos kotona on vanhempi, jonka inhottavimpia muistoja koulusta ovat luokan edessä pidettävät esitelmät, voi tuo pelko ja ahdistus esiintymistä kohtaan vahvistua.

Ennen esityksiä annoin selkeät ohjeet siitä, mitä esitelmässä pitää olla. Oppilaat saivat reilusti aikaa kirjansa lukemiseen. Käytimme yhden viikon tunnit tietokoneluokassa, jossa he saivat etsiä tietoa kirjailijasta ja valmistella PowerPoint-esityksiä. Osalle havaintoesityksen tekeminen oli uutta, joten siinä tuli samalla harjoiteltua sitäkin. Edistyneemmille näytin, että esitystä voi animoida ja he saivat testaille noita kikkoja.

Kaseille kerroin ensin, miten vaikuttava puhe rakennetaan. Millaisia osioita puheessa pitää olla ja millaisilla keinoilla voi ihmisiin yrittää vaikuttaa. He saivat valita aiheensa ihan itse ja myös he saivat viikon aikaa valmistella puhettaan ja havaintoesityksiä tietokoneluokassa.

Seiskoille nimesin jokaiselle oman henkilökohtaisen opponentin, joka lomakkeen kysymysten avulla antoi palautetta esiintyjälle. Jokainen oppilas täytti minilomakkeet, joissa he arvioivat omalla nimellään esityksen sisältöä, havaintomateriaalia, esiintymistä ja esiintymistä asteikolla 1-5. Jokainen palautteen antaja tiesi, että myös heidän esityksensä tultaisiin arvioimaan, joten toivoin, että se saisi arviot pysymään inhimillisinä.

Oli hienoa nähdä, että yksikään oppilas ei jäätynyt luokan edessä, vaan päinvastoin he saivat ihan uutta energiaa. Ujoina ja arkoina pitämäni oppilaat esiintyivät todella vakuuttavasti, ääni ei värissyt ja eivätkä sanat menneet sekaisin. Kaikkein upeinta oli nähdä oppilaiden ilmeet esityksen jälkeen, kun he huomasivat selvinneensä koetuksesta! Moni oli selvästi muutaman senttimetrin pitempiä.

Erityisen ylpeä olin kasien vaikuttavista puheista. Nuoret olivat valinneet isoja aiheita: lapsityövoima, lastensuojelu, adoptio, eläinrääkkäys, eläinkokeet, naisten asema, raiskaus, julkinen liikenne, kierrätys, doping, huumeet, nuorten alkoholinkäyttö jne.

Varsinkin tytöt olivat tehneet aivan upeita havaintomateriaaleja. Kuvamateriaali toi lisää painoarvoa puheisiin. Oppilaat antoivat hyvää rakentavaa palautetta toisilleen ja he tuntuivat olevan todella innossaan siitä, kuinka hyviä ja vaikuttavia puheita luokkakaverit pitivät.

Jatkossa aion antaa nuorille enemmän mahdollisuuksia esiintyä ja opettaa luokkakavereitaan. Yleisön seassa istuessani ymmärsin olevani oikeassa paikassa. Opettajana minun pitää osata tehdä itsestäni vähitellen tarpeeton ja jättää estraadi oppilailleni. Niinhän se oikeassakin elämässä menee. Viisas vanhempi ja opettaja tietää, milloin on aika siirtyä luokan edestä pois ohjaamaan rinnalle ja milloin on paras aika siirtyä katsomon puolelle nauttimaan jälkikasvunsa menestyksestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti