Elokuu vaihtui syyskuuhun kuin varkain. Takana on jo kolme täyttä arkiviikkoa. Vaikka kesä oli kovin pilvinen ja sateinen, elokuun lämpimät ja aurinkoiset päivät ovat antaneet lisäenergiaa ensimmäisiin syysviikkoihin.
Tänä vuonna koulussamme on eräänalainen sisäänajo vuosi mitä tulee erityisopetuksen uudelleen järjestämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että minunkin opetusryhmissäni on mukana entistä enemmän oppilaita, joille tulee laatia oppimissuunnitelma tai HOJKS. Jokainen opettaja on alkuvaiheessa velvoitettu antamaan yleistä tukea. Siksi minäkin eriytän opetustani lähes joka oppitunti antamalla erityyppisiä harjoituksia: perustehtäviä ja syventäviä tehtäviä. Pyrin antamaan joka tunti jonkun pienen kotiläksyn. Joidenkin oppilaiden kohdalla varmistan henkilökohtaisesti, että hän merkitsee läksyn oikein. Näitä oppilaita varten ostin pieniä, värikkäitä muovitäppiä, joita he voivat laittaa läksysivun laitaan merkiksi.
Minulla on ensimmäistä vuotta käytössä oppikirjasarjamme E-kirjat. Ne ovat todella käteviä eriyttämiseen. Tänä vuonna käytän niitä myös S2-oppitunneilla. Olen ottanut käyttöön myös pistarivihot, mikä sekin on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Oppilailla on käytössä myös isot A4-kokoiset kirjoitelmavihot, joten kaikenlaiset turhat irtopaperit ja -konseptit ovat historiaa. Arkinen koulutyö tuntuu nyt ihanan järkevästi organisoidulta, toivottavasti oppilaatkin kokevat sen samalla tavalla.
Samaa järjestelmällisyyttä harjoittelemme myös kotona poikieni kanssa. Lukiolaisemme on todella innostunut opiskelusta enkä yhtään ihmettele. Olin lukion vanhempainillassa viime viikolla ja kun kuulin niistä kaikista upeista kurssivalikoimista, minullekin tuli halu alkaa opiskella jotain uutta ja mielenkiintoista.
Kuudesluokkalaiseni opettajalla on selvät sävelet luokkansa oppimisen suhteen. Tämä vuosi harjoitellaan yläkouluun siirtymistä ja se tulee näkymään mm. läksyjen määrässä. Poika on huolehtinut läksyjen teosta melko tunnollisesti tähänkin asti, mutta nyt hänen tulee huolehtia itsenäisesti myös siitä, että joka aamu repussa on oikeat kirjat ja tarvikkeet. Minä seurailen enää taustalla ja puutun asioihin vain satunnaisesti.
Nuorimmaisellani on uusi opettaja, joka paimentaa tätä luokkaa mitä ilmeisimmin peruskoulun loppuun asti. Nyt alkusyksy on rauhoitettu tutustumiseen ja yhteisten rutiinien oppimiseen. Pienessä ryhmässä on tärkeää, että kemiat toimivat ja kaikki oppivat välttämään turhanaikaisia konflikteja. Minulla on vahva luottamus siihen, että poikani on hyvissä käsissä.
Tästä on hyvä jatkaa pimeneviin ja lyheneviin päiviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti