Kannettu vesi ei kaivossa pysy!

Minä en muista, että vanhempani olisivat koskaan millään tavoin puuttuneet koulunkäyntiini. He eivät olisi koskaan edes uskaltaneet kyseenalaistaa opettajan ammattitaitoa saatika vaatia perusteluja jollekin saamalleni arvosanalle. Eivät he olleet edes perillä siitä, millaisia esitelmiä minun piti koulussa tehdä tai milloin minulla oli jokin koe. Minun oli huolehdittava koulutehtävistäni itsenäisesti. Siksi saamani arvosanat - sekä kiitettävät että tyydyttävät - olivat omalla työlläni ansaittuja. 

Oman poikani vanhempainillassa ilmoitin opettajalle, että kuudesluokkalaiseni on itse vastuussa reppunsa pakkaamisesta ja läksyjensä tekemisestä. Jos unohduksia tulee, voi voi, pojan omaan piikkiin menee. Toki voin töissä tullessa kysellä, tuliko läksyjä tai onko kokeita, mutta sen enempää en patistele. Minulle on turha aamulla parkua tekemättömistä läksyistä. Kouluun on mentävä ja jäätävä sitten vaikka läksyparkkiin. Me autamme vain siinä, että peliaikaa vähennetään, jos koulutyöhön ei näytä jäävän aikaa. Jos siitä seuraa raivari,  takavarikoimme tietokoneen näppäimistön. 

Olen todella tyytyväinen, kun huomaan että monet valvontaluokkani vanhemmat ovat samoilla linjoilla. Kun tulee puhe läksyistä ja koemenestyksestä, he sanovat, että aika vähän he lapsensa opiskelumotivaatioon voivat vaikuttaa. Jos nuori ei jaksa yläkouluvaiheessa panostaa opiskeluun, tuskin hän jaksaa sen kummemmin panostaa siihen seuraavaan pariin vuoteen. Jos keskiarvo ei riitä lukio-opintoihin, ei lukio ole hänelle sopiva seuraava etappi. Silloin kannattaa hakeutua ensin ammatillisiin opintoihin ja sitten jatkaa myöhemmin vaikkapa ammattikorkeakouluun. Jos taas opiskelu peruskoulussa on mielekästä ja opintomenestys vähintään hyvää tasoa, suosittelen lämpimästi lukiota. Opiskelutaito on erittäin oleellinen osa oppilaan lahjakkuutta. Vaikka olisi kuinka fiksu ja potentiaalinen oppija, mutta halu opiskella puuttuu, kannattaa harkita tarkkaan, missä opintoja jatkaa peruskoulun jälkeen.

Toisinaan saan oppilaiden vanhemmilta viestejä, joissa kysytään ohjeita esitelmien tekoon. On hienoa, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä, mutta jotain nurinkurista siinä on. Mielestäni oppilaan on itse huolehdittava siitä, että hän pitää saamansa ohjeet tallessa ja pitää kiinni eräpäivistä. Nolointa on lukea vanhempien viestejä, joissa he rivien välissä syyttävät opettajaa oppilaansa huonosta arvosanasta. Jos oppilas ei ole lukenut saamiaan ohjeita kunnolla vaan tekee jotain ihan muuta kuin tehtävänannossa on pyydetty tekemään, ei kai se ole opettajan vika. 

Sekä oppilaiden että vanhempien olisi syytä tiedostaa, että erilaisten esitelmien ja kirjallisten töiden tarkoituksena on opettaa nuoria suunnittelemaan omaa ajankäyttöään ja pitämään kiinni sovituista palautuspäivistä. Tämä jos mikä on nuoren valmentamista elämää varten. Tähän oppimisprosessiin kuuluu se, että onnistumisesta saa hyvää palautetta ja epäonnistumisesta seuraa esim. arvosanan alennus. Tätä prosessia vanhemmat tukevat parhaiten niin, että he auttavat oppilasta kantamaan itse vastuun koulutöistään.