Minä olin jo kauan sitten päättänyt pyhittää lomani rästitöiden karsimiseen. Pilvessä oli odottelemassa liki 60 ysien kirjoittamaa TET-raporttia, työhakemusta ja ansioluetteloa. Raahasin koululta lähes saman määrän kirjoitelmavihkoja, joissa oli kasien Lapsi ja sota -töitä ja seiskojen pieniä kirjoitusharjoituksia. Niitä sitten olen tässä päivien mittaan arvioinut. Perhe on suhtautunut töitä tekevään äitiin ihan mukavasti, mutta kaikki tuttavat eivät ole ratkaisuani ymmärtänyt. Lomalla ei kuulemma saisi tehdä töitä. Ja minä kun luulin, että lomalla saisi tehdä juuri sitä, mistä itse tykkää.
Minä nimittäin edelleen tykkään työstäni! Minusta on nautinnollista, kun kerrankin on kunnolla aikaa rauhassa lueskella oppilaitten juttuja ja kirjoittaa heille kannustavia kommentteja. Arki-iltoisin ja viikonloppuisin minulla harvoin on moiseen aikaa tai energiaa.
Ja kun teettää oppilailla mielenkiintoisia töitä, niitä on mukava lueskella. Ysien siististi koneella kirjoitetut TET-raportit, työhakemukset ja ansioluettelot olivat ehdottomasti sellaisia.
Myös kasien Lapsi ja sota -työ oli mielenkiintoinen projekti. Oppilaat saivat lukea vapaavalintaisen sotaa käsittelevän teoksen ja tehdä siitä neljä pientä kirjallista työtä.
Loman jälkeen alamme käsitellä ysien kanssa Kalevalaa. Ennen lomaa keräsin niin ikään Padlet-sivulle oppilaiden ennakkokäsityksiä Kalevalasta. Aika hataria nuorten tiedot olivat.
Loman jälkeen oppilaat työstävät saamastaan kokonaisuudesta oman osuutensa yhteiseen Kalevala-Preziin.
Minä aion kantaa korteni kekoon tekemällä aloitusrunosta oman näkemykseni. Sitä varten piirsin tabletillani ilmaisella Paint Joy -ohjelmalla kuvan runonlaulajista. Ohjelma tekee piirroksesta automaattisesti animaation, jonka videoin kännykälläni. Äänitän kännykälläni pienen pätkän aloitusrunoa ja sitten liitän sekä videon että äänitiedoston elokuvaohjelmaan ja muokkaa siitä muutaman minuutin esityksen.
Alkuviikosta innostuin muokkaamaan opetusblogiani. Aion ensi syksynä siirtyä käyttämään luokkakirjoja. Haaveenani olisi saada käyttööni erään oppikirjakustantajan sähköinen materiaali käyttööni. Siksi teinkin muutoksia omiin opetusdioihin juuri tätä oppimateriaalimuutosta silmällä pitäen. Opetusblogini löytyy täältä.
Joskus tuntuu siltä, että työstään tykkääminen olisi synneistä syvin. Tai sitten me opettajat olemme kertakaikkisesti etuoikeutettuja. Ja kuulostaahan se kieltämättä aika härskiltä, että yhteiskunnassa on tyyppejä, jotka nauttivat työstään ja saavat lomailla hävyttömän pitkiä aikoja. Ja sitten ne vielä kehtaavat lesoilla somessa, että ne tekevät sitä työtään jopa lomillaan!
Hyvä Anna-Maria! Jatka samaan malliin ;)
VastaaPoistaKiitos, Nina!
VastaaPoistaHienoa, että joku sanoo tämänkin asian ääneen! Olen itse lastentarhanopettaja ja kyllä ne kaikki parhaat ideat ja suunnitelmat tehdään omalla ajalla (inspiraatio ei katso kelloa) - ihan vapaaehtoisesti. Koska se on kivaa! Tietysti ymmärrän vaatimuksen, että työt pitää ehtiä tehdä työaikana, mutta näin nyt ei vaan ole.
VastaaPoistaHuippu teksti! Itse kuulen myös usein päivittelyä siitä, että teen "vapaa-ajalla" "töitä". Missä vaiheessa työhönsä intohimoisesti suhtautumisesta on tehty syntiä? Muistan ikuisesti erään opettajan halveksuvan hymähdyksen sille, että oikein viikonloppuna annoin palautetta oppilaan tutkielmasta.
VastaaPoistaToki tähän työhön liittyy myös ikäviä velvollisuuksia, joita ei mielellään vapaa-ajalla miettisi. Ne ovat kuitenkin vain häviävän pieni osa siitä osasta, mistä nautin suunnattomasti. Kai se on suomalainen perisynti olla kateellinen kaikesta. Jos oma työ maistuu puulta, miksi siitä saisi kukaan muukaan nauttia.
Kiitos kommenteistanne, Susanna ja Petteri. Minä sorruin tänä aamuna (kello 4.25) lukemaan Drivesta yhden oppilaani kirjallisuustyön. Onneksi se oli erinomainen! Tuli todella hyvä mieli!
VastaaPoistaLive and let live!