Rakastan kirjaston uutuushyllyjä! Sieltä löytyy lähes aina todellisia herkkupaloja. Viime aikoina olen kantanut kotiin lähinnä aasialaista tai afrikkalaista kirjallisuutta.
Uusin löytöni on kiinalainen dekkarikirjailija Qiu Xiaolong. Hän on kotoisin Sanghaista, Kiinasta, mutta asuu nykyään St. Louisissa, Yhdysvalloissa. Hänen romaaninsa Punaisen sankarittaren kuolema sai parhaalle esikoisteokselle myönnettävän Anthony-palkinnon vuonna 2001.
Xiaolongin kirjallisiin esikuviin kuuluu ruotsalainen dekkarikirjailija kaksikko Maj Sjöwall ja Per Wahlöö, mikä myös on selvästi havaittavissa hänen romaaneissaan. Xiaolong kuvaa ansiokkaasti länsimaalaiselle lukijalle kiinalaista nyky-yhteiskuntaa ja hän osaa hienosti tuoda esille sen, kuinka lähihistoria vielä edelleen vaikuttaa ihmisten elämään ja yhteiskunnalliseen asemaan. Kirjoja lukiessa raja idän ja lännen välillä häviää, ja se on mielestäni näiden kirjojen tärkein anti.
Kirjojen päähenkilö, rikosylikomisario Chen Cao, on noin kolmekymppinen, naimaton ja korkeasti koulutettu nuori mies. Hän on opiskellut yliopistossa englanninkielistä kirjallisuutta, kirjoittanut runoja ja kääntänyt muutaman dekkarin kiinan kielelle. Chen Cao oli tullut valituksia erikoistapausosaston päälliköksi osittain poliittisin perustein. Hänen alaisuudessaan työskentelee viisi työntekijää, joista läheisin on konstaapeli Yu Guangming, toisen polven poliisi, jonka ylenemiselle ei ole yhtä suotuisia näkymiä kuin esimiehellään. Tästä huolimatta näiden miesten tiimi toimii saumattomasti ja tuloksia syntyy.
Yhteiskunnallisten teemojen lisäksi kirjojen viehätystä lisää Chen Caon runsaasti viljelemät runositaatit ja kiinalaisen ruokakulttuurin kuvaus. Vaikka kirjat ovat yli 500-sivuisia järkäleitä, ne ovat nopeasti luettavissa. Ja vaikka itsekin ahmin kaikki neljä kirjaa peräjälkeen, olisin ollut valmis tarttumaan heti viidenteenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti