Tänä aamuna aloin naputella syyslukukauden lukujärjestystä sähköiseen kalenteriini. Oppitunneista ja hyppytunneista siihen kertyy 28 ohjelmoitua tuntia. Kokemuksesta tiedän, että tulen viettämään työpaikalla aikaani noiden lisäksi ainakin 13 tuntia oppitunteja valmistelemassa ja palaveeramassa kollegoiden kanssa. Laskin tuohon myös maanantaiset iltakurssit, jotka alkavat syyskuun alussa.
Äidinkielen opettajan opetusvelvollisuus on 18 tuntia, mutta todellisuudessa minä olen joka viikko työpaikallani yli 40 tuntia eli ihan saman ajan kuin kuka tahansa kuukausipalkkainen . Päälle tulevat vielä kotona tehtävät työt, kirjoitelmien ja kokeiden arvioinnit. Kieltämättä kurkussa alkaa tuntua näin loman jälkeen pikkasen ahtaalta. Mutta kokemuksesta tiedän, että tuohonkin tottuu yllättävän nopeasti eikä aikataulutettu arki enää edes ahdista.
Ajatukseni ovat nyt väistämättä alkavassa työrupeamassa. Nyt jos koskaan on mietittävä tarkkaan, millaisia arvioitavia töitä oppilailla kannattaa missäkin vaiheessa teettää. Onneksi minulla on suunnitelmat oppisisällöistä ja niihin liittyvistä tehtävistä valmiina.
Lukukauden aluksi jaan oppilaille kolme vihkoa. Yksi on muistiinpanoja varten. Se on tärkeä kokeisiin valmistautumista varten, sillä sieltä löytyy kaikki oleellinen tieto opiskeltavista asioista. Toinen on pistarivihko, jossa on kaikki tunneilla pidetyt läksynkuulustelut ja oikeinkirjoitussanelut. Kolmas on kirjoitelmavihko, johon teemme sekä pieniä kirjoitusharjoituksia ns. plussatöitä että laajemmat, erikseen arvosanalla arvioitavat kirjoitelmat.
Olen myös todella tyytyväinen siihen, että minulla on valmiina hyviä työkaluja. Yksi niistä on ehdottomasti opetusblogini Kieli ja kirjallisuus, jota aion tänä vuonna päivittää ja hyödyntää mahdollisimman ahkerasti.
Koulullamme on käytössä myös EDU2-opetusportaali, johon voin tehdä joistakin osa-alueista pieniä opetuskokonaisuuksia. Mikä parasta, sinne voi luoda erilaisia tehtäviä, jotka tarkastavat itse itsensä. Oppilaiden kirjoitelmat voi myös arvioida Edussa ja sinne voi luoda omat arviointiasteikot. Myös kokeet voi teettää Edussa. Tosin se vaatii aika paljon ennaltavalmisteluja, mutta toisaalta kerran tehtyä työtä voi hyödyntää useamman kerran, joten aikaa säästyy.
Tänä vuonna oppilailla on käytössään ainoastaan luokkakirjat. He eivät saa lainkaan omia äidinkielen kirjoja. Laitan luokkaan jokaiselle luokkatasolle oman laatikon, jossa he voivat säilyttää vihkojaan. Tavoitteena on, että oppitunnit käytetään tehokkaaseen työntekoon, jolloin kotiläksyjä ei yleensä tule lainkaan. Se aika, joka normaalisti menisi äidinkielen läksyihin, voidaan nyt käyttää esim. kirjojen lukemiseen.
Sain tänä vuonna käyttööni uuden oppikirjasarjan, Otavan Särmän. Siihen on tehty aivan upea sähköinen materiaali, johon en valitettavasti ole vielä ehtinyt tutustua kunnolla. Uskon, että sen hyödyntäminen tulee omalla tavallaan mullistamaan ainakin osan oppitunneista. Tästä kirjoittelen myöhemmin lisää.
Ja sitten on tietenkin olemassa liuta kaikkia kivoja sähköisiä sovelluksia, joilla voi maustaa oppitunteja. Jatkossakin aion käyttää ainakin Padletia, Socrativea, Kahootia, Googlen palveluita, Kidblogia ja Preziä. Näistä ja muista bloggailen varmasti syksyn ja kevään mittaan lisää.
Nyt tarkemmin ajateltuna arjen aloitus ei tunnukaan yhtään hullummalta. Omalta osaltani voin yrittää pitää työmääräni mielekkäänä suunnittelemalla huolellisesti lukuvuoteni. Tottakai asiaan kuuluu, että kouluvuoden aikana tulee kaikenlaista ylimääräistä hässäkkää, joka uhkaa syödä aikaa varsinaisesta opetustyöstä ja vähäisestä vapaa-ajasta. Mutta se nyt vain kuuluu tämän työn kuvaan.
Ai niin, tässä postauksessa en maininnut lainkaan kaikkia niitä erityistehtäviä, joita minulle työyhteisössämme kuuluu. Ehkä niihinkin on syytä palata myöhemmin.
Juna on liikahtanut liikkeelle. Ja se tuntuu ihan kivalta!
Hyvää matkaa uuteen lukuvuoteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti