Seiskaluokassa on nyt särmää!

Tähän lukuvuoteen asti olen opettanut seiskaluokan äikkää Aleksis-oppikirjan avulla. Tänä syksynä minä saan ensimmäisenä äidinkielen opettajana koulussamme saman kustantamon upouuden Särmä-sarjan käyttööni. Olin keväällä kirjaesittelyssa ja innostuin sarjasta lähinnä sen upean sähköisen esitysmateriaalin takia. Minulle tilattiin ainoastaan luokkakirjat, joten molemmat uudet seiskaluokkani käyttävät samoja kirjoja. Minulla ei ole lainkaan työkirjoja käytössä. Se ei toisaalta ole mikään uusi asia, sillä olen jo viime vuodesta saakka teettänyt oppilailla paljon pieniä kirjallisia tehtäviä työkirjan tehtävien sijaan. Näin aion toimia jatkossakin.

Tässä postauksessa mietin, kuinka hyvin vanha opetusjärjestykseni sopii uuteen oppikirjaan. Koska aloitan uudella materiaalilla, en uskalla edes arvioida, kuinka kauan mihinkin osa-alueeseen kuluu aikaa.

Tutustuminen ja lähtötasotestaus

Uusille seiskoille yläkoulun aloitus on ymmärrettävästi jännä paikka. Siksi lukuvuoden aloituksesta täytyy tehdä mukava ja innostava. Särmän alussa onkin esitelty muutamia tutustumisleikkejä, joita saatan ensimmäisellä tunnilla hyödyntää. Tärkeää olisi, että oppilaille tulisi heti sellainen tunne, että äidinkielen tunneilla tehdään paljon asioita. 

Haluan myös heti alkuun saada jonkinlaisen käsityksen uusien oppilaitteni tasosta. Kuinka hyvin he osaavat kirjoittaa tolkullista tekstiä, kuinka hyvin he ymmärtävät lukemaansa ja osaavat tehdä siitä päätelmiä?

Aion ihan alkuun tehdä oppilaille muutaman saneluharjoituksen sekä luetunymmärtämistehtävän. En ainakaan heti löytänyt Särmästä mitään sopivaa luetunymmärtämistehtävää, joten käytän vanhaa susilapsista kertovaa tekstiä. Samalla voimme pohtia, miten ihmiskieli on syntynyt ja mitä kaikkea viestintää kuuluu. Oppikirjasta löytyy tähän liittyen yksi aukeama Puhuminen-osiosta ja siihen sopivia ns. virittelytehtäviä. Tässä yhteydessä myös pohdimme puhekielen ja kirjakielen eroja. 

Kirjoittaminen

Olen perinteisesti pyytänyt seiskoja kirjoittamaan minulle kirjeen, jossa he kertovat itsestään sellaisia asioita, joita haluavat opettajalle itsestään kertoa. Voisin oikeastaan päivittää tämän tehtävän 2000-luvulle ja oppilaat voisivat kirjoittaa minulle esittelykirjeensä sähköpostiviestinä. Teetän ilmeisesti tämän tekstin edelleen käsinkirjoitettuna kirjoitelmavihkoon, vaikka se saattaa tuntua hieman teennäiseltä.

Oppilaat saavat lukea yhden vapaavalintaisen kirjan ja täyttää siitä kirjaraporttimonisteen. Särmällä on valmiina aikas mukavanoloinen lomake openoppaassa.


Kirjoittamisjakson olen perinteisesti aloittanut kertaamalla käsitteet virke ja lause. Monet seiskaluokkalaiset ovat aika tottumattomia kirjoittajia, joten perusharjoituksia ei koskaan voi tehdä liikaa. Minulla on viime vuodesta monta mukavaa pikkuharjoitusta mietittynä. Tässä yhteydessä käyn läpi mm. alistus- ja rinnastuskonjunktiot ja yleisimmät pilkkusäännöt.

Tämän jälkeen voinkin edetä Särmän kirjoittamiskappaleen mukaan. Puhumme tekstilajeista, käymme läpi sen, mikä on fiktiota ja mikä faktaa, kuinka kirjoitelma tulee aloittaa ja lopettaa, miten se kannattaa otsikoida ja mihin kohtaan tekstissä tulee kappalejaot. Harjoittelemme myös tekstin suunnittelua ja erilaisia tapoja tehdä muistiinpanoja. Oppilaat tekevät paljon pieniä harjoituksia ja kaksi hieman pidempää, opettajan tarkastamaa kirjoitelmaa.

Kielioppia

Ensimmäisenä yläkoulun kielioppiasiana kertaamma verbioppia. Mietimme kuinka suomen kielen sanat taipuvat ja mistä voi tunnistaa, että sana on verbi. Kokemuksesta tiedän, että näihin perusasioihin on syytä paneutua huolella, sillä monella seiskaluokkalaisella on sangen huterat muistijäljet alakoulun äidinkielen tunneilta. Käymme läpi sekä verbin persoonamuoto- että aikamuototaivutuksen. 

Teetän oppilailla paljon pieniä kirjoitusharjoituksia, pistokokeita ja lopuksi perinteisen kokeen. 

Kirjoittaminen

Olen aikaisempina vuosina halunnut antaa seiskojen kirjoittaa sydämensä kyllyydestä mielikuvitustarinaa. Aleksis-kirjassa oli kivasti ohjattu nimenomaan tarinan kirjoittamista ja olin vuosien mittaan tehnyt oman sapluunan.

Särmässä samoja asioita käsitellään kirjallisuusosiossa. Teen niin tänä vuonna, että tutustumme kerronnan keinoihin, henkilö- ja tapahtumapaikkakuvaukseen, kertojaan, aiheeseen, teemaan ja juoneen oppikirjan materiaalin avulla, mutta samalla teemme itsekin kirjoitusharjoituksia. Aika näyttää, kuinka tämä toteutuu.

Oppilaat saavat joululomalle luettavaksi vapaavalintaisen teoksen, josta tehdään jokin kirjallinen tai suullinen esitelmä.

Olen useana vuonna teettänyt oppilailla lukutottumusgallupin, joista he ovat saaneet ryhmissä tehdä graafisen esityksen. Tänäkin vuonna he voisivat tehdä sellaisen, mikäli meillä on vain riittävästi aikaa.

Kielioppia

Kevätlukukauden pyrin aloittamaan sanaluokkien kertaamisella. Käsittelen ensin taipumattomat sanat omana ryhmänään ja siirryn sitten nomineihin ja niiden taivutukseen. Viime vuoden tapaan aion teettää paljon pieniä kirjallisia tehtäviä. Tästä olen kirjoittanut viime keväänä mm. täällä ja täällä. 

Kirjallisuus

Kevätlukukauden olen yleensä pyhittänyt kirjallisuudelle. Aleksis-kirjassa oli hyvä ja laaja kirjallisuusosio. Olen yleensä aloittanut saduista, sitten olemme käsitelleet nuortenkirjallisuutta ja perehtyneet vanhoihin nuortenkirjojen klassikoihin ja lopuksi olemme käsitelleet sarjakuvia. Oppilaat ovat lukeneet yhden satukirjan, sarjakuva-albumin ja nopeimmat lukijat jonkun klassikon. 

Särmässä tällaista osuutta ei ole lainkaan ja ainakin tässä vaiheessa koen sen puutteeksi. Luultavasti tulen säilyttämään vanhat sisällöt tavalla tai toisella opetusohjelmassani.

Kevätlukukaudella olemme opetelleet kirjallisuudesta kirjoittamista. Olemme harjoitelleet ohjatusti mm. novellianalysin tekemistä. Tarkastelemme ja kirjoitamme myös vähän lyriikkaa. 

Loppukeväästä olemme käyttäneet aikaa media-aiheisiin. Uutisen käymme huolella läpi jo syksyllä, joten keväällä voimme keskittyä paremmin mm. sosiaaliseen mediaan. 

Tässä vaiheessa seiskaluokan opetus on vielä täynnä kysymysmerkkejä. Opetuksen uudistaminen on minulle tuttua, teenhän sitä vuosittain, mutta kokonaan uuden oppimateriaalin käytön aloittaminen on toki haasteellista.  Seiskaluokan opetusta tulen varmasti tarkemmin syksyn aikana kommentoimaan. 

Seuraavissa postauksissani käsittelen kirjallisuuden lukemista sekä S2-oppilaiden opetussuunnitelmia. Mutta nyt on lähdettävä valmistautumaan ensimmäiseen työpäivään.

Oikein reipasta lukuvuoden alkua kaikille!