Pakkoproosaa

Opetussuunnitelman (2004) mukaan peruskoulun kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tietoa keskeisistä kaunokirjallisista teoksista ja niiden kirjoittajista. Oppilaan tulee perehtyä kansanperinteeseen, Kalevalaan ja Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin. Oppilas tutustuu muutamaan yhteiseen ja valinnaiseen kokonaisteokseen. Tunneilla tulee käsitellä runsaasti eri tekstilajeihin ja -tyyppeihin kuuluvia tekstejä.

Oppilas osaa tunnistaa kaunokirjallisuuden päälajit ja muutaman alalajin. Hän tunnistaa tekstistä romanttisen, realistisen ja modernistisen tyylin. Hän osaa eritellä fiktion rakenteita ja harjoittelee teatteri- ja elokuvakokemusten erittelyä ja jakamista.

Kuinka monta teosta lukuvuodessa on luettava?

Opetussuunnitelman perusteissa ei ole määritelty sitä, kuinka monta kokonaisteosta peruskoululaisen on lukuvuoden aikana luettava. Kuntammekin opsissa sanotaan ainoastaan, että oppilaat lukevat yhdessä sovitun määrän kaunokirjallisuutta.

Vuosien mittaan olen päätynyt luettamaan oppilailla yleensä kaksi kokonaisteosta lukukaudessa eli lukuvuodessa yhteensä kolmesta neljään teosta. Joillekin tämä määrä tuntuu olevan ylivoimainen urakka. Arvosanan kahdeksan yksi kriteeri on, että yhdessä sovitut teokset on luettu. Tästä on mielestäni hyvä pitää kiinni oppilaita arvioitaessa.

Seitsemäsluokkalaiset lukevat nuortenromaaneja

Seiskaluokkalaiset saavat aloittaa luku-urakkansa vapaavalintaisella kirjalla. Tarkoitus on esitellä oma lempikirjansa. Se voi olla myös sellainen kirja, jonka oppilas on lukenut aikaisemmin. Tarkoitus on kirjoittaa kirjasta raporttilomake ja lyhyesti esitellä ja suositella kirjaa muille. 

Syyslukukauden toinen kirja voi olla jokin luokkakavereiden tai opettajan / oppimateriaalin vinkkaama nuortenromaani. Tätä teosta oppilaat joutuvat jo lukemaan analyyttisemmin ja he tekevät siitä lopuksi perinteisen kirjaesittelyn. 

Kevätlukukaudella oppilaat saavat valita jonkun nuortenkirjallisuuden klassikoteoksen, josta tehdään jokin pieni kirjallinen tai audiovisuaalinen työ (kirjatraileri). Keväällä oppilaat lukevat lisäksi yhden satukirjan ja sarjakuva-albumin. 

Kahdeksasluokkalaiset tutustuvat dekkareihin

Kahdeksasluokkalaisten kanssa luemme alkusyksystä novelleja ja harjoittelemme arvion kirjoittamista. Osallistumme elokuun lopussa valtakunnalliseen Luetko sinä -kampanjaan. Sen jälkeen luemme runoja. Syyslukukaudella oppilaat lukevat lisäksi vapaavalintaisen dekkarin. 

Kevätlukukaudella oppilaat saavat valita luettavakseen  teoksen, jonka aiheena on sota. Lapsi ja sota -teeman olen valinnut integroidakseni historian ja äidinkielen oppimääriä. Tämän lisäksi he lukevat kevän aikana joko yhden kauhu-, fantasia- tai scifiromaanin. 

Yhdeksäsluokkalaiset käsittelevät suomalaista nykykirjallisuutta

Yhdeksäsäluokkalaisten kanssa keskitymme syyslukukaudella nykykirjallisuuteen. Luemme novelleja ja runoja. Seuraavan luku-urakan aloitamme ns. aihe edellä. Oppilaat saavat valita jonkun tietyn aiheen, joka heitä kiinnostaa. Sen jälkeen he valitsevat jonkun suomalaisen (nyky)kirjailijan, joka on teoksessaan tuota aihetta käsitellyt. Ensin oppilaat perehtyvät aiheeseen ja vasta sen jälkeen he lukevat kyseisen kirjailijan teoksen. 

Kevätlukukaudella tutustumme yhdessä suomalaisen kirjallisuuden historian klassikoihin. Luemme yhdessä mm. Runebergiä. Kalevalaa ja Aleksis Kiveä. Oppilaat saavat valita jonkun klassikon, josta he tekevät lukupäiväkirjaa. 

Toki voisin vaatia oppilailta enemmänkin kokonaisteoksia, mutta epäilen, että heillä ei ole aikaa siihen. Saadakseen arvosanan kahdeksan, ylläkuvatut määrät pitää lukea.