Omatahtinen opiskelu onnistuu, jos sekä opettaja että oppilaat tietävät koko ajan, mitä ollaan tekemässä. Epävarmuus on inhottava tunne, se pitäisi pystyä eliminoimaan mahdollisimman hyvin.
Luokassani kirjoilla ja vihoilla on omat paikkansa, mutta työn organisointi on vielä pahasti kesken. Siksipä aloinkin suunnitella oppimispolkukarttoja. Onneksi työpaikalla on ihania päteviä kollegoilta, joilta kysyä neuvoa.
Mikkosen Petteri vilautti minulle luomaansa matikkapolkua ja siitä se ajatus sitten lähti. Loin yseilleni ensimmäisen oppimispolkukartan PowerPointilla ja tallensin sen kuvatiedostoksi.
Tällä jaksolla harjoittelemme kielenhuoltoa. Vaikka kartta näyttää värikkäältä ja houkuttelevalta, lähes kaikki kartan tehtävät ovat ikäviä ja puuduttavia kielenhuoltotehtäviä. Se on osa-alue, jota on erityisen tylsää tehdä opettajajohtoisesti. Osa oppilaista osaa säännöt ja he suoriutuvat tehtävistä nopeasti. Osa joutuu varmasti tukeutumaan ohjeisiin ja malleihin. Uskon, että itse tehtäviä raapustamalla, taidot karttuvat paremmin kuin opettajan paasamista kuuntelemalla.
Kun laitoin Petterille näytille karttani, hän kysyi, onko minulla tehtäviin oikeita ratkaisuja. Lähes kaikki tehtävät ovat kirjan tehtäviä, joten niihin ei välttämättä ole valmiita ratkaisuja. Ne on siis tehtävä itse ja koottava ne kansioon. Oppilaiden pitää tarkastaa ja korjata tehtävänsä itse. Vasta sen jälkeen he saavat sen kuitattua suoritetuksi ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen.
Seuraavaksi aion luoda oppimispolut kaseille ja seiskoille. Valmiit oppimispolkukartat löytyvät opetusblogini luokkatasojen sisällysluettelon lopusta.
Ysiluokkalaisten sisällysluettelo
Jos olet kiinnostunut, miten Petteri on toteuttanut omatahtista opiskelua matematiikassa, käypä kurkkaamassa hänen blogiaan täältä.
Ps. Seuraavana aamuna askartelin kasien ekan polun valmiiksi. Siitä tuli tämännäköinen:
Tänään pääsen heti testaamaan molempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti